KNAPK-mit ukiortaami oqaaseqaat

KNAPK-mit ukiumi qaangiuttumi kattuffimmi ilaasortarpassuagut taakkualu aappaat ilaqutaasullumi tamaasa uummammik pisumik tamavissi qutsavigaassi. Ukioq 2019 aalisarnikkut ineriartorfiuvoq, aap assoralisimaartarfiuvoq aammalu ullut ajunnginnerusut takkusimaartarput. Piniarnikkut suliassat suli amerlaqaat, piniartup ameerniartup tunitsivissai suli amerlisartariaqarput avatitsinilu tunitsiviusinnaasut inerisarnerini kattuffik tunuliaqutaajumaarpoq.

Ukiumi nutaami takorluuineq siumullu eqqoriaaneq nalorninarsinnaasarpoq. Ukiumi qaangiuttumi aammalu ukiuni siuliini pissutsit uuttutitut atorneqarsinnaasarput, uagullumi aamma ukiumi nutaami ilimasunnigut misilittakkatsinnit aallaaveqarput.

Sinerissami qanittumi pilersaarut

Kattuffimmut pingaarutilerujussuuvoq sinerissamut qaninnerusumi aalisarneq pillugu inuiaqatigiittut pilersaarummik peqarnissaq. Qanoq politikikkut anguniagaqarpugut? Kattuffimmiit Naalakkersuisut kajumissaarpagut pilersaarummik sanasoqasassasoq tassanilu soorngunami suleqataajumavugut.

Avataasiorluni raajarniarneq ajunngitsumik ingerlavoq, pisassiissutit aalaakkaapput allaallumi qaffakkiartorusaarput, tassa aqutsineq ernumananngilaq inuutissarsiornerlu sinneqartoorfiulluartarmat inuiaqatigiinnut akileraarutit raajaneersut annertuut landskarsitsinnut immeeqataalluartarput. Sineriammi aalisarneq pisuussutinit uumassusilinnit aamma aallaaveqarmat maannamiit ingerlalluarnerusinnaavoq soorngunami, tassanili sinaakkutissat amigaataapput. Angallatit qanoq ittut atorneqassappat, taakku minnerpaaffissaat imaluunniit anginerpaaffissaat sumut inissisissappat? BRT/BT uuttuutitut atorunnaarlugit meteri atulerneqassava? Sorlumi aamma nunani allani sanilitsinni meter atorneqartoq. Angallatit atorneqartut (kutterit) pisoqaassusaat qaffaseqaaq, qanorguna ingerlaqqinniartugut? Nutaassat aningaasalersornissaat (akilernissaat) qanornguna aaqqissorniaripput? Aalisartut agguaqatigiissillugu ukiuat qaffakkaluttuinarpoq, tamanna qanoq iliuuseqarfiginiarparput? Apeqquterpaaluit allat avaqqutassaanngitsumik sukumiisumik sammisassaapput, taamaattumilluuna sineriassorneq pillugu nunarput pilersaarummik peqartariaqartoq.

Qaleralinniarneq qanoq ingerlariaqqiffiussava?

Ilisimavarput maanna Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuaq sulileruttortoq, taamaattumillu uani annerusumik isummersussanngilagut, ataasiakkaalli anninneqalaassapput. Nuup kangerluani aqutsinissamik pilersaarut suliarineqartoq pissangalluta utaqqivarput. KNAPK-miit 2012-mili siunnersuutigisarparput Nuup kangerluani qaleralinniarneq aqutsinissamik pilersaarummik peqarfiusariaqartoq. Qaleraleqassuseq illersorneqartariaqarpoq ukiumut pisassiissutit qummut killilerlugit TAC-mik taaneqartartumik. Taamak iliornikkut kingulissatta aalisagartassaqartuarnissaat qulakkeerneqassaaq. Aqutsinissamik pilersaarut Nuup eqqaanoortoq naammasseriarpat taanna ilinniarfigalugu allanut soorlu Kangerlussuatsiamut allanullumi periuseq siammarneqarsinnaasoq takorloorparput.

Avannarpasinnerusumi aqutsiveqarfik 47 sammineqarluartartut ilagaat, aalisarfiit pingasut nunatsinnut pingaarutilerujussuit. Aalisartorpassuit inuuniarnerminni toqqammaviat, inuiaallu kalaallit aningaasaqarnerannut pingaarutilerujussuaq. Qalerallit pillugit kattuffiup iluani sulineq ingerlajuarpoq aammami taamaattussaavoq. Maanna angallatit 6 meter inorlugu angissusilinnut aqutsineq paggatassiineruvoq, aqutseriaaseq taanna misissuisut nersualaanngivittarpaat, aalisartut ukiup ingerlanissaanut iluamik pilersaarusiorsinnaaneq ajorput. Qaammatikkaartumik pisassiissutit aallartikkaangata ulappunneq pilersarpoq, tassalu nungunneqartinnagit aalisakkanut immaqalu piniakkanut allanut saassinnaaneq piviusunngortikkuminaatsinneqartarpoq. Aqutseriaatsimik pitsaanerusumik eqqusinissaq siunertaralugu sulisunut peqataanissarput avaqqunneqarsinnaanngilaq. Maanna ataatsimiititaliarsuarmi sulineq peqataaffigaarput, tassani aalisartut kissaataat ingerlatittassagigut ilaasortatta qularutigissanngilaat.

Unammilleqatigiinneq

Kattuffimmiit kajumissaarutigiuarparput suliffeqarfiit amerlanerusut aalisakkanik nioqqutissiornermi peqataanissaat. Halibut Greenlandip 2010-mi assilissami peqataalernerata kingorna akuttugaluamik nutaanik saqqummertoqartarpoq, ilaat ajuusaarnaraluartumik tammartarput qujanartumilli ilaqarput aningaasaqarnikkut inissisimalluarneq toqqammaviulluarluni maannamut unammilleqatigiinnermik qularnaarinneqataasut. Qanittumi Upernavimmi Polar Seafood nioqqutissiorfimmik pilersitsivoq. Kattuffimmiit periarfissaq taanna sakkortuumik tikilluaqquarput, qanortoq Upernavimmiunut eqqaamiuinullu iluaqutaalluarili, qanortorlu aalisakkap akianut qaffassaaqataagili. Piumasarinngilarput akitigut qaffaapiloortoqassasoq taamaattorli aalisartumut malunnarluartumik kinguneqarsinnaappat assorujussuaq qujanassaqaaq. Kattuffimmiit neriuppugut unammilleqatigiiffit suli amerlanerujartuinnartut sineriassuatsinni sikkertarumaartut.

Aalisartunik piginneqateqarluni ingerlatsiviit

Suliffeqarfimmi Arctic Fish Greenlandimi Royal Greenland amerlanerussuteqartunik piginneqataassuteqarpoq. Suliffeqarfik Kullorsuarmi Nuussuarmilu qaleralinnik nioqqutissiorfinnik ingerlatsivoq tassani aalisartut piginneqataatinneqarlutik qanimut suleqatigineqarput. Royal Greenland kajumissaassavarput periuseq pitsaasoq siammarteqqullugu. Aalisartut peqatigalugit assersuutigiinnarlugu  Kangaatsiami eqqaanilu nioqqutissiorfiit ingerlassigit. Qanimut suleqatigigussigit angusaqarluarnissarsi ilimanassaqaaq, Nuussuarmi Kullorsuarmilu aammalumi Qaanaami tamanna takutereerparsi.     

Puisi atorluarneqarnerulerli

Puisi pillugu suliniartut ataasiakkaat tutsiuttarnerat kattuffimmit nuannaarutigaarput. Puisit amii kisiisa nioqqutaanerat naammagiinnarnagu neqaali orsualu aamma atorneqarsinnaappata pitsaassaqaaq. Assigiinngitsutigut tusartuagarput naleqarnerulersitsineq puisi ilivitsuutinnerullugu atorneqarsinnaalersuuppat timitalerneqassagaluarpoq. Kattuffitsinnit suliffeqarfiit nunatsinnersuut aammali nunatta avataaneersut puisimik atorluaajumallutik eqqarsaatersortut tamakkiisumik ikorfartussavagut, neriuutigaarpullu ukiuni aggersuni timitaliisoqarumaartoq, ajunngilaq aallaqqaammut annertoorujussuarmik pinngikkaluarluni alliartuaartussamilli pilersitsigaanni ajussanngeqaaq.

Piniarnermi periutsinik ineriartortitsineq  

Kattuffitsinni pinarneq pillugu akuttunngitsumik saaffigineqartarpugut soorlu qilalugarniarnermi imaluunniit niisanniarnermi periutsit aarlerinartut pillugit. Kattuuffimmiit arajutsisimanngilarput sineriassuatsinni inoqarfinni assigiinngitsumik malersornermi periuseqartoqartartoq. Avannaarpiarsuani assersuutigalugu qilalugaq unaamik kapeqqaarlugu aallaaneqartarpoq, kujasinnerusumi soorlu Vaigatimi kapiseqqaartoq talerunnattarpoq il.il.

Naak periutsit assigiinngiaaraluartut kattuffimmiit kommunit piumasaqarfigerusuppagut periutsinik inerisaaqqullugit. Uumasunik malersornermi piffiit ilaanni nassueritigisariaqarpoq periutsit sorraappallaalersimaneri. Piniarneq sillimaniarnikkut akisussaassuseqarfiusumik ingerlasariaqarpoq imaanilu inatsisit toqqammavittut aamma isiginiartariaqarlutik. Kajumissaarutigisigu periutsit pillugit, ajornanngippallu assigiinnerusumik periuseqalernissaaq anguniarlugu ataatsimeersuartitsisoqassasoq. Kommunit Naalakkersuisoqarfillu peqatiseraagut pineqartup sammineqarnissaanut.      

Piginnittuussuseq siammarnerujumallugu periusaasinnaasoq

KNAPK-mi iusmaqanngilagut suna tamaat atorlugu piginnittuussuseq siammarniarneqassasoq. Allannguinerit silatusaartumik suliarisariaqarput uanilu unammillersinnaasuserput akigissanngilarput. Assersuuteqassagutta raajarniarneq ingerlalluaqisoq innarleernaveersaagassaavoq. Maanna ukiut 24-issaat ingerlavoq raajarniarneq pisassiissutit niuffataasinnaasut (IOK) aqutsissutitut atorneqarluni. Avataasiorneq ingerlalluaqaaq, sineriassorlunilu raajarniarnermi ingerlaneq ajunngilaq taamaattoq angallatinik nutarterinissaq eqqarsaatigalugu utaqqimaartoqarpoq tassani aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup piffissami aggersumi sulinerata inernissai utaqqimaarneqarmata.  

Immikkut maluginiarneqarli manna, piginnittuussutsimik siammarterinissaq eqqarsaatigalugu anguniagaqaraanni taava raajarniarneq sinerissamilu qaleralinniarneq angallatit 6 meteriniit anginerit eqqarsaatigalugit imaaliallaannaq aqqutissaanngilaq. Aalisarnerni taakkunani IOK aquutitut atorneqarpoq taannalu imaaliallaannaq allanngortinneqarsinnaanngilaq. Illuatungaatigut, avaleraasaqqortoorniarneq aammalu avataani qaleralinniarneq saarullinniarnerlu naalakkersuinikkut siammarteriniarernermik siunertaqaraanni periarfissatsialaapput. Imaappoq siammarteriniaraanni taava aalisarnerit IOK-mik atuiffiunngitsut umigassaapput. Tassalu asasagut Naalakkersusiut ajornanngitsunnguuvoq imatut inussiarnersumik imatut ilioritsi; 1) avaleraasaqqortoorniarnermi ”kategori 2” eqquteqqilli (ingerlqatsivitoqqat kisimik pigatik nutaanerusulli aamma ammaanneqarlik), 2) pisassiissutinut allanut agguaassinissinni ingerlatsiviit nutaajunerusut mikinerusuugajuttullu periarfississigit.                      

Kattuffimmiit suleqatit inuttaliisarnerlu

Ajuusaarnaraluartumik aalisarnermut inatsisip nutarsarniarnera kinersaartorujussuarmik ukiorpassuanngortuni ingerlavoq, maannalu killiffik kattuffiup isumaa malillugu tassaavoq, politikkikkut isumaqatigiittoqarsinnaanngimmat Ataatsimiititarsualiorluni sulinerup ingerlasariaqalernera. Sulineq maanna qiteqquttutut nalilerparput, suli apeqqutit pingaarutillit arlariit piffissami aggersumi sammineqassapput. Inatsiliortugut qinnuigivagut suliaqartut eqqissisimateqqullugit. Suleqataaffigisarput naammassisigu taava inernera tamatta oqaalliserissaqqaarparput. Maanna apeqqutit annertuut kisitsisit inatsilerinerlu aallaavigingaatsiarlugit assallattarlugit ingerlanneqarput. Inerniliussaajumaartut tigussaqqaarpasi taavalu aalajangiiumaarpusi.

Naggataatigut KNAPK-miit partiit Naalakkersuisullu kajumissaassavagut kattuffipput suli annertunerusumik suleqatigeqqullugu. Ajuusaarnaraluartumik partiit ilaqarput aamma politikerinik ataasiakkaaqarpoq kattuffiup atianik suliaanillu tapersersuigatik killormut ajortussaasinnaasunut tappippallaartunik. Kattuffiup isumaginngisaanik saqqummiussisoqartarnera unitsittariaqarpoq. Kajumissaarutigineqarli ataatsimiititaliani aammalumi naalakkersuisutut ivertinneqartartut sulianut aggerfimmullu kallugusimavallaartut tunuarsimaarfigisaqqullugit. Nunarput ataatsimut sullitsigu ajortussat tappiffigivallaarnagit ajunngitsussarli inerititaqarfiunerusorlu tappiffigalutigit.

Ukiortaami uummammik pisumik tamassi pilluaritsi!      

Henrik Sandgreen, KNAPK-mi siulittaasoq